
Valioliiga saatiin sunnuntaina päätökseen täyden kierroksen turvin. Myös nousukarsintojen finaaleja on pelattu, joten on aika perata kauden suurimmat asiat päättyneeltä talvelta.
Seuraavassa Kymppipaikan valinnat päättyneestä kaudesta.
Liverpoolin odotus ohi
Liverpool varmisti Valioliigan mestaruuden viisi kierrosta ennen kauden päätöstä. Mestaruus on sille Valioliigassa toinen ja kaiken kaikkiaan 20. liigamestaruus. Se nousi nyt liigamestaruuksien määrässä tasoihin Manchester Unitedin kanssa ja kaikkien aikojen menestyneimmäksi brittiseuraksi.
Liverpool pääsi nyt juhlimaan ensimmäistä kertaa faniensa edessä Valioliigamestaruutta. Edellinen kerta oli vuoden 2020 kesällä, jolloin Jordan Henderson nosti koronarajoitusten takia pokaalin ilmaan tyhjän Anfieldin edessä. Nyt Virgil van Dijkin edessä oli riemuitseva kotiyleisö. Liverpool myös varmisti mestaruutensa kotiottelussaan Tottenhamia vastaan, joten Liverpool-fanit saivat tuplajuhlat.
Kolmas juhlapäivä on maanantaina, kun mestaruusparaati ajaa läpi Liverpoolin. Kaupungin kaduille odotetaan noin miljoonaa ihmistä.
Yksilötasollakin Liverpoolin kausi oli onnistunut, sillä Mo Salah voitti maalipörssin, syöttöpörssin ja kauden parhaan pelaajan palkinnon. Hän teki päätöskierroksella kauden 29. maalinsa ja sivusi Valioliigan yhden kauden maalien ja syöttöjen yhteenlaskettua ennätystä (47) yhdessä Andy Colen ja Alan Shearerin kanssa. Ryan Gravenberch valittiin kauden nuoreksi pelaajaksi.
Uudet pokaaliseurat
Suurseurat ovat kasvaneet viime kausien aikana Englannissa aina vain suuremmiksi ja suuremmiksi. Siksi pokaalitkin ovat kiertäneet viime vuosina hyvin pitkälti samojen seurojen kesken. Valioliiga on käytännössä vain muutaman seuran voitettavissa.
Siksi tällä kaudella cupit toivat tähän todella miellyttävän poikkeuksen. Crystal Palace voitti historiansa ensimmäisen ison pokaalin, kun se kaatoi FA cupin finaalissa itsensä Manchester Cityn. Seura ehti jahdata pokaalia vuodesta 1905 alkaen.
Liigacupissakin saatiin harvinainen juhlija, kun Newcastle kaatoi Liverpoolin. Edellinen pokaali, jonka Newcastle oli voittanut, oli vuoden 1955 FA cup (Messukaupunkien cupin voittoa 1969 ei oikeasti lasketa). Liigamestaruudesta onkin sitten jo 98 vuotta.
Keith Armstrongin finaali-illan tunnelmat voi lukea täältä.
Lisätään vielä tähän se, että Tottenham katkaisi oman 17 vuoden pokaalittoman putkensa Eurooppa-liigan voitolla. ”Spursin” liigamestaruudesta on 64 vuotta.
Tuolileikin huipennus
Valioliiga sai ensi kaudeksi viisi joukkuetta Mestareiden liigaan. Liverpool ja Arsenal varmistivat paikkansa tuossa joukossa jo hyvissä ajoin, mutta kolme viimeistä paikkaa ratkottiin vasta päätöskierroksella. Kisassa paikoista oli viisi joukkuetta.
Manchester City oli ennen kierrosta kolmantena 68 pisteellä. Newcastle, Chelsea ja Aston Villa seurasivat 66 pisteessä, ja Nottingham oli 65 pisteessä.
City voitti Fulhamin ja otti kolmossijan. Tuolileikissä mukana olleiden keskinäisessä ottelussa Chelsea kaatoi Nottinghamin edeten myös Mestareiden liigaan neljänneltä sijalta. Newcastle kärsi yllätystappion Evertonille, mutta kun Aston Villa kaatui Old Traffordilla, riittivät päivän tulokset Newcastlelle paikkaan Mestareiden liigassa. Villa oli kuudes ja etenee Eurooppa-liigaan, Nottingham pelaa ensi kaudella Konferenssiliigassa.
ManU:n kaaos
Valioliigan suurin otsikkokone oli taas kerran Manchester United. Brittimediassa kiertää sanonta, että mitä ikinä Manchester Unitedista kirjoitetaan, se myy ja vetää klikkejä. Tällä kaudella ManU:sta ei pystynyt kirjoittamaan mitään positiivista.
ManU päätyi jälleen kerran antamaan potkut managerilleen. Tällä kertaa mono heilahti Erik ten Hagille lokakuun lopussa. Hollantilaisluotsin kohtalo sinetöityi, kun yhdeksän ensimmäistä ottelua toivat vain kolme voittoa. Tilalle tuli Sporting Lissabonista Ruben Amorim, mutta jälki ei ollut uudessa komennossa yhtään sen parempaa.

Amorim luotsasi ManU:n lopulta sen huonoimpaan liigasijoitukseen sen jälkeen, kun United viimeksi nousi pääsarjaan vuonna 1975 ManU:n oltua viidestoista. ManU oli sijoittunut viimeisten 50 vuoden aikana liigan jälkimmäiselle puoliskolle vain 1988-89, jolloin se oli 11. ja 1989-90, kun kausi päättyi sijalle 13.
Tähtipelaajien jäähyväiset
Kausien päättymiset tarkoittavat aina myös sopimusten päättymisiä. Tänä keväänä seurojaan jättivät syistä tai toisista liuta tähtipelaajia.
Liverpool-kasvatti Trent Alexander-Arnold lähtee sopimuksensa päättymisen myötä seurasta oltuaan sen kirjoilla 20 vuotta. ”TAA” ei ollut kertaakaan Liverpoolin avauksessa lähtöilmoituksensa jälkeen, ja omat fanit buuasivat hänellä miehen tultua kentälle vaihdosta kotiottelussa Arsenalia vastaan. Alexander-Arnold voitti Liverpoolissa kaksi kertaa Valioliigan, Mestareiden liigan, FA cupin, liigacupin, FIFA World Cupin ja UEFA Supercupin.

Kevin de Bruyne jätti Manchester Cityn kymmenen kauden jälkeen. Hän jätti seuransa huomattavasti lämpimämmissä tunnelmissa kuin Alexander-Arnold omansa. Hän piti toiseksi viimeisellä kierroksella ottelun jälkeen puheen kotikannattajilleen. Viimeisen City-ottelunsa vieraissa Fulhamia vastaan hän aloitti penkillä. Belgialainen voitti Cityssä kuusi Valioliigamestaruutta, Mestareiden liigan, kaksi FA cupia, viisi Liigacupia, yhden FIFA World Cupin ja kolme Community Shieldiä.
Jamie Vardy sai liigan toiseksi viimeisellä kierroksella täyteen 500 ottelua Leicesterissä. Hän myös teki tuossa ottelussa 200. maalinsa seuralle. Vardy halusi itse, että tuo ottelu jäisi hänen viimeisekseen seurassa, että hän sai jättää jäähyväiset kotiottelussa. Tietenkin hän teki ottelussa maalin, jota tuuletti vieraskannattajien edessä nostaen ilmaan kulmalipun, jossa oli Leicesterin logo. Vardy voitti Leicesterissä Valioliigan, FA cupin ja Valioliigan maalikuninkuuden.
Nousut
Leeds ja Burnley ovat olleet tällä vuosikymmenellä aikamoisia hissijoukkueita Valioliigan ja Championshipin välillä. Ensi kaudella nämä kaksi seuraa ovat taas Valioliigassa.
Niiden takana käytiin jälleen pudotuspelit kolmannesta nousijan paikasta ja sen sai pitkästä aikaa Sunderland. Näin se palaa ensimmäistä kertaa Valioliigaan sitten kauden 2016-17. Se kävi kausien 2018-22 aikana jopa League Onessa.
Charlton Athletic puolestaan nousi Championshipiin ensi kertaa sitten kauden 2019-20. Valioliigassa Charlton on pelannut viimeksi kaudella 2006-07.